lauantai 17. kesäkuuta 2017

Navetassa tapahtuu!!

Tiädättekö sen hullun sairaan tunteen?
 Juuri sen tunteen, kun tiedät odottavasi jotakin tärkeää, valmistelet kaikki valmiiksi ja odotat vain sitä suurta hetkeä!
Tunnetteko sen kuumeen joka nousee hujauksessa nollasta sataan ihan sekunnissa ja sitä kuumetta ei saa laskettua ei sitten niin millään!

Kunnes saapuu se päivä ja pam! ne on siinä sun silmien alla ja ihailet niitä niin, että sydän meinaa pysähtyä!

Meidän pikkunaveton puolelle muutti uusia asukkeja, meille tuli siis lisää porukkaa perheeseen.
Nämä otukset ovatkin sitten ihan oma maailmansa!

No mitä meille nyt sitten oikein tuli?
NO KANOJA JA KUKKOPOIKA!
ja arvatkaa olenko odottannut tätä suurta päivää, että tähän tilalle saadaan ihan ilmi eläviä kanoja!
Montakohan kymmentä vuotta siitä on, kun tällä tilalla on viimeksi kana kiljunut pihassa ja kukko kiekunut oikein perusteellisesti!

Mistä se kanakuume sitten lähti?
Kaverini otti jokin aika sitten itselleen sekä rotukanoja, että maatiaisia. Kävin niitä katsomassa ja tutustumassa heidän kotikanalaansa. Kanat veivät meikäläisenkin mennessään ja sanoin miehelleni, että nyt siivoamaan navetosta kaikki romu ulos ja tekemään sinne kanallaa, mä TAHDON kanoja ja tätä kuumetta muuten ei sitten lasketakkaan millään kuumelääkkeillä ihan heti alas.
Olen aina sanonut, että suomen asutetuissa viljelytiloilla pitää olla ainakin kanoja, koiria ja kissoja!

No se siitä kuumeesta.
Mutta huh..huh.. on se kova homma saada aikaan yksi kanala pikkunavettaan, ulkoilutila kanoille navetan taakse, sitten on vielä luvat, ruuat, jne, jne...
Aluksi ajattelin, että ei ikinä tule mitään mun kanala haaveestani ja juttuja on ainakin miljoona mitä pitää opetella ja tietää. Mutta kanojen saapuessa meille totesin, että ei se nyt niin hurjaa rakettitiedettä tarvitsekaan!

Mulla oli ihan paras opettaja mukana tekemässä kanalan pohjaa ja laittamassa "ns" hätäpesiä paikalleen. 
Meinaan kaverin tyttö, tyttö joka menee ekalle luokalle syksyllä ja se samainen tyttö melkein asuu kotonaan kanalassa. Eli kyllä Sanni-Reetta on melkoinen kanafarmari.
Pienellä vaivalla ja touhulla saatiin hyvä ja toimiva kanala meillekin.

Luvat saatiin kaiken kaikkiaan tässä vaiheessa 50:nelle kanalle, eli lisää on siis tulossa. Ainakin siinä vaiheessa, kun nämä isot kanat alkavat innokkaasti hautomis puuhiin. Mikäli käy niin, että eivät innostu hautomispuuhista niin sitten tämä kanaemo menee lähimpään k-maatalouteen ja ostaa hautomokoneen. 
En siis itse ala hautomaan munia haha.. se olisikin näky konsanaan!

Mutta unissani olen jo jutellut ja touhunnut kanojen kanssa, siinä unessa ne jopa ihan suoraan suomen kielellä sanoivat, "hyvää huomenta tara"!
ou nou... kanakuume on siis todella paha tässä tapauksessa!

Kanakuumeesen auttoi se, että hankittiin kanat ja kanat ostin kaveriltani. Tein muuten ihan mahdottoman homman. Yritin etsiä tiettyjä kanarotuja, mutta kaikki on niin jumalattoman pitkällä, että parempi oli sitten tyytyä ja ottaa ensimmäiseen kuumeeseen kaverilta.


Mieheni valmistelemassa kanasten ulkoilutilaa ja siitä tuli nätti ja näppärän oloinen. Tarvittaessa toisesta seinästä saa vedettyä verkon irti ja laajennettua eteenpäin.




Kananoilla naveotossa luukku josta pääsevät ulos pikkuportaita pitkin!


Miehen kummisetä oli eläessään tehnyt tämän kana kyltin miehelleni. No minäpä löysin sen navetasta pölyn seasta ja totesin, että viitta merkki tulee nyt tarpeeseen ja siinä se nyt on ulkoiluhäkin seinän vieressä näyttämässä suuntaa!


Saaneen esitellä meidän ihaka pienet nuorikkomme
Gustav kukko ja Ujo kananeito.
Gustav on vasemmanpuoleinen ja Ujo neito oikeanpuoleinen.

Gustav ja Ujo ovat Plymouth Rock rotuisia  ja täysin puhdasta kantaa. Kummankin jalassa on jalkamerkit ja näistä pikkumurisista tulee toosiii isoja munijoita ja kiekujia.
Tämä pari on melkein aina rinnakkain ja yhdessä, joten varmaan isompanakin Ujosta tulee Gustavin lempi kana!
Näitä kanoja voimme "jos" tahdomme kuljettaa kananäyttelyissäkin. Mutta sitä katsotaan sitten tulevaisuudessa mitä näiden kahden murusen kanssa tehdään.


Tämä kova kolmikko on meidän tämän hetken komentava sarja. 
Tyrnäväläis-maatiais mix sekoitusta.
Nämä tummat tulisieluiset neidot kantavat nimiä: Timantti, Volvo ja Söpö.
Nämä neidot ovat innokkaita munijoita ja myös innokkaita hautojia. Tosin eivät meillä vielä haudo, mutta munineet ovat ensimmäiset munansa tänään. 
Ilmeisesti siirto kaverin luota on ollut ihan huvä ja suotuisa, hyvin tyytyväisiä ovat uuteen tilaansa ottaneet nuorikot aika hyvin joukkoonsa.

Mutta tämän joukon komennus sarja hiargia tulee varmasti muuttumaan reilusti tulevien kuukausien aikana.
Nimittäin, kun gustav herra kukkomme kasvaa ja varttuu niin tytöt laitetaan uuteen komennukseen!


Ulkoilutilaan kekkasin laittaa vanhan auton renkaan ja siihen reilusti heiniä. Nuorikko pariskunta oli löytänyt heti siihen tiensä ja ilmeisesti siinä on kiva loikoilla.


Vanha perunaloota toimii turvekylpylänä.
Ja uskokaa toimii muuten hyvin!


Ei mennyt kauan, kun volvo löysi paikkansa kylvystä ja antoi turpeelle kyytiä oikein kunnolla ja nautinnolla.


Ja sen huomaa, että rouva kana tykkäsi kylvystä ja puhdasta tuli!


Mitä isot edellä niin sitä pienet perässä...


Herranen aika, mutta tämä pari se vasta oikein nauttikin turvekylvystä, niin paljon, että muut sai kattella kateellisena viereltä. Nämä viihtyivät kylvyssä niin kauan, että ajattelin nostaa ne jo välillä pois, että pari muutakin testaajaa pääsee kylpemään!


Tässä mallia miten plymouth rocit ottaa oikein kunnon turvekylvyn täysin rinnoin!


Kunnon purautus päälle ja homma on hoidettu!


Vähän isompi kukkokin liittynyt neitojen joukkoon. Mies yrittää toimia kanakuiskaajana, mutta ei ne oikein tahdo lähestyä miestäni. 
Mutta antakaan, kun tämä kanaemo menee ruokakipon kera häkkiin niin johan tulee typyille kiire ja siivet ilmassa tullaan kutsusta. 


Volvo on porukan komentaja. Illalla, kun Volvo karjasee niin silloin muut kanat ja kukkopoika menee perässä orrelle nukkumaan. 
Ensin menee isot ylimmälle orrelle ja pienet jäävät alimmalle orrelle. 
Kanojen hiargia on kovamaailma, mutta ihan järkeenkäyvä. Isommat on pomoja niin kauan  kunnes kukko kasvaa ja ottaa osansa kanalaumassa.


Tämä punakauluksinen on timantti, nimensä veroisesti timantti otsassaan. On kova myös käskyttämään ja välillä täytyy vähän emännänkin puuttua hommaan ja todeta, että ei nyt sentään liiallisuuksiin mennä. 


Söpö on kolmikon viimeinen ja kuvauksellisin. Kameran ollessa lähellä söpö astelee kuvattavaksi ja tuntuu, että aina vain söpö vilahtaa kameran edessä.


Näitä pitäisi sitten tulla päivittäin kolmikolta. Ujolta tulee sitten aikanaan, kun tulee puolenvuoden ikään ja munimis valmiiksi.


Kanat tarvitsevat tietyn määrän orsia. Meillä nyt orren parruja on hieman enemmän kanojen määrään suhteutettuna. 
Pikkun kanaset eivät saisi vielä nousta orrelle lainkaan, mutta minkäs sille kanan luonteelle voit. Kun isommat menee edellä ylimmälle niin pienimmät painelee perässä. 
Näin se vain menee. 


Kanat siis nukkuvat yönsä orrella ja samassa kohtaa koko yön. 


Nämä kaksi kippoa alustoineen ovat ruokinta-automaatteja. Helppoja täyttää ja käyttää. Mutta vesiautomaatti vaatiikin vähän päänvaivaa ja homma. Ehkä mä sen joskus vielä opin näppärästi täyttämään ja kiinnittämään. 


Hätäpesät tehtiin vanhoihin perunalaatikkoihin "päre" koreihin. Sinne nyt sitten innokkasti munivat ja hyppäävät vuoron perään samaan pesään.
Paremmat pesät tehdään heti, kun mies kiireiltään ennättää.


Näihin lattiapesiin eivät ole vielä innostuneet munimaan, mutta seurataan tilannetta. 


Sellaisia turpeessa kylpijöitä meille nyt tuli ja niin nautin näiden seurasta. On se ne vaan niin söpön hauskoja ja välillä saa kyllä oikein kunnon päräys naurut näiden touhuista. 

Tällänen postaus tänään teille luettavaksi!



Rodut joita tulevaisuudessa meidän kanalaan etsitään ovat 
mm: Wyandotte, Sussex, Plymouth. 
Plymouthin jälkikasvua tulee nyt Gustavista ja Ujosta toivottavasti. 
Mutta jos sulla on wyandottee, sussexia niin meikäläiseen voi ottaa yhteyttä sähköpostilla ja tietty blogin kauttakin!






8 kommenttia:

  1. Onnea uusista peeheenjäsenistä. Kiva päöstä kuvien välityksellä tutustumaan myös kanojen ja kukon elämään.
    Kivaa viikonloppua TaRa ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kanojen ja kukon elämä on kyllä melko mielenkiintoista. Näiden elämää, tapoja ja laumakasvua on mielenkiintoista seurata sivusta. Muniminenkin on lähtenyt kivasti käyntiin, joten pian saan hakea munat pois pesästä ja heinäkuun alussa voinkin tehdä synttäri kakut meidän oman kanalan munista. Mikäs tämän hienompaa olisikaan. :)
      Samoin sinne, vaikka viikonloppu menikin jo.

      Poista
  2. Onpas kauniin värisiä kanoja ja upea kukko! Minun mummilassani oli kanoja vielä minun teini-iässäni ja silloin ei mitään kanaloita erikseen ollut. Kanat käyskentelivät pitkin pihapiiriä ja asustivat navetan ylisillä, mistä munia kävimme sitten etsimässä. Onnea kanalalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä plymouth kanat ovat kivan värisiä ja nuo tyrnäväläiset sitten ovatkin perusmustia. Plymountheja on lisää tiedossa siinä vaiheessa, kun saadaan hautomokone hankituksi. Tai sitten hankitaan kaverin kanssa yhteinen ja vuorotellaan hautomo juttjen kanssa. :)
      Ennen kanat saivat tosiaan käyskennellä pitkin pihapiirejä, ja kyllä niitä tänäkin päivänä on sellaisia kotikanaloita, joissa edelleen on kanat vapaana.
      Mutta evira on tehnyt sen verran kovat säännöt, että kanoja ei enään saa vapaana pitää. Lähinnä vuosien varrella on tullut vastaan salmonella, mygoplasma vastaan jonka vuoksi olisi hyvä pitää kanat omassa tarhassaan tautien leviämis vaaran vuoksi. Lisäksi täällä maalla on paljon vaaravyöhykkeitä kanoille esim: ketut, kanahaukat, supikoirat, näädät eli kaikki mitkä saalistavat mielellään kanoja ja kanojen munia. Niin ja kun meillä on muutoinkin viljelystila niin eu ja evira säätelee omat ehdot ja säännöt kanojen pitämiselle.
      Itsekin tykkäisin kyllä antaa niiden tallustella meidän pellolla, mutta parempi pitää omassa paikassaan, ettei tule sanomista. Niin ja sakot ovat sitten vielä mukavemmat, jos sellaiset sattuu postilaatikkoon tipahtamaan.
      Kiitos! :)

      Poista
  3. Olipa hieno, yllättävä ja kiinnostava postaus. Mahtava juttu!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli tähän voineen vastata lisää, että lisää tulee .... postausta kanoista. Seuraavassa käydään varmaan läpi vähän kanatietoutta siis sellaista mitä nyt olen tässä muutaman ajan sisällä oppinut kaverinluona käydessä ja omasta näkökulmasta.

      Poista
  4. Täällä jo malttamattomana odotan kanojen ja tietysti kukkoherran uusia kuulumisia! Ovatko hyvin kotiutuneet ja oletko itse yhä yhtä innoissasi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulumisia tulee ensiviikon aikana lisää blogiin. Mustat kanat palutin takaisin kaverilleni. Tuli niin kovat hiargia ongelma, että pakko palautus. Mutta ensi viikolla tulee aivan muualta suunnalta uusia nuorikoita meidän kanalaan, että sitten teen myös uuden postauksen uusista tulokkaista. :)
      Odotteleppa siis ihan rauhassa ja malttamattomana. :)

      Poista